UUTISET
Itäinen ortodoksikirkko – Osa 2
Ortodoksiseen uskontoon erottamattomana kuuluvat ikonit ovat kauniita, usein käsin maalattuja kuvia pyhistä hahmoista, joita käytetään uskonnon harjoittamiseen. Kuvan kunnioituksen kautta uskova palvoo sen alkulähdettä, eli Jumalaa. Ikoneita näkee kirkon lisäksi uskovaisten kotona, jossa useilla on ikoninurkka joka on pyhitetty rukoukselle, ja usealla on matkaikoni, joko lompakkoon taitettuna pienenä kuvana, kaulaketjussa roikkumassa, tai avaimenperänä. Monet ortodoksi kirkon jäsenet myös harrastavat ikonimaalausta vapaa-ajallaan. Keskeisenä osana ortodoksi uskontoa ovat sakramentit, jotka nähdään Jumalan armon välikappaleina. Näitä sakramentteja, kastetta, ehtoollista, katumusta, avioliittoa, sairaanvoitelua sekä pappeutta, kutsutaan myös mysteerioiksi.
Itäinen ortodoksikirkko – Osa 1
Itäinen ortodoksikirkko, tai ortodoksikirkko, kuten sitä kansansuussa kutsutaan, on yksi kolmesta kristillisen uskonnon pääsuuntauksesta, Roomalaiskatolilaisuuden ja protestantti suuntausten ohella. Suomen levinnein uskonnonsuunta, luterilaisuus, kuuluu protestanttiuskontojen alle. Maailmanlaajuisesti ortodoksikirkko muodostuu useista itsehallinnollisista seurakunnista, joilla on joko oma johtajansa, tai jotka toimivat autonomisina laajempaa aluetta hallitsevan patriarkaatin alaisuudessa. Yksittäisiä seurakuntia yhdistää teologinen ajatusmaailma, traditiot, sekä palvonnan muoto. Vanhimmat ortodoksikirkoista ovat Konstantinopolinkirkko, Aleksandriankirkko, Jerusaleminkirkko, sekä Antiokiankirkko. Näiden muinaisten kirkkojen lisäksi nykyään tunnustetaan viisi muuta patriarkaattia; Moskovan-, Serbian-, Romanian-, Bulgarian- sekä Georgian patriarkaatit. Itsenäisiä ortodoksisia kirkkoja on viisi, Kyproksen-, Kreikan-, Puolan-, Albanian- sekä Tsekin ja Slovanian kirkot. Patriarkaattien alaisuudessa toimii lisäksi useita autonomisia seurakuntia, joita löytyy ympäri maailman, Suomen ortodoksikirkko on yksi näistä, ja se toimii Konstantinopolin alaisuudessa.
Suomen romanit – Osa 3
Näyttävät vaatteet joita romanit käyttävät Suomessa, ovat maan romani väestölle ominaisia. Muista maista kotoisin olevat romanit usein käyttävät joko valtaväestön kaltaisia vaatteita tai versioita vanhan aikaisista talonpoikaisvaatteista, mutta yksinkertaisemmassa muodossa kuin Suomen romanit. Suomen romanien pukeutumistyyli noudatti pitkälle valtaväestön trendejä aina 1900-luvulle saakka, jolloin naisten vaatteet muistuttivat Karjalan kansanpukua joka oli myös naisten arkikäytössä. (lisää…)
Suomen romanit – Osa 2
Yksi tärkeimmistä romanien tapakulttuurin perusteista on puhtaus, molemmat konkreettinen ja symbolinen. Konkreettisen puhtauden kunnioittamisella on taustansa perinteisessä kiertolaiselämässä, sillä likaisen karavaanin kautta tuholaiset olisivat levinneet helposti. Puhtaustavat ovat suuri osa romani kulttuuria. Perusteellisemmalla tasolla romaanit ovat usein hyvin tarkkoja kotinsa siisteydestä, omasta kodista ollaan ylpeitä ja sitä pidetään keskitasoa puhtaampana. (lisää…)
Suomen romanit – Osa 1
Suomen romanit ovat tunnistetaan valtionhallinnon puolesta kielelliseksi ja kulttuurilliseksi vähemmistöksi. Maassa asuu noin 10 000 romaania, ja suomalaisia romaneja asuu lisäksi Ruotissa noin 3 000. Suurin osa suomalaisista romaneista asuu Etelä-Suomen kaupungeissa. Vaikka 1970-luvulla tuli voimaan syrjinnän kieltävä laki, toisen maailmansodan jälkeinen yhteiskunnan rakenteen muutos on tähän päivään saakka vaikeuttaneet perinteisillä ammateilla pärjäämistä, ja lisännyt väestönosan työttömyyttä ja syrjäytymistä. Suomen valtio ja romaanineuvosto ovat aktiivisesti tehneet väestön hyvinvoinnin ja elinolojen vakauttamisen eteen töitä. (lisää…)
Romanit Suomessa ja maailmalla – Osa 2
Romanit Suomessa ja maailmalla – Osa 2
Romanit voidaan sisäisesti jakaa ryhmiin usealla tavalla. Kolme eurooppalaista pääryhmää ovat Roma, Sinti ja Kale, jotka taas jakautuvat alaryhmiin perheiden perinteisen ammatin mukaan. Romanit voi myös jakaa ryhmiin heidän puhumansa murteen mukaan. Kautta Euroopan romanien tavoissa ja uskomuksissa on suuria eroja, mutta perinteisesti kaikille yhteistä on perhe, yhteisöllisyys ja romaninkielen ja sitä kautta romani kulttuurin säilyttäminen.
Romanit Suomessa ja maailmalla – Osa 1
Romanit ovat alunperin Pohjoisen Intian alueelta lähtöisin oleva kansa, jonka jäseniä asuu ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Viimeaikaisten arvioiden mukaan Euroopan Unionin alueella elää noin 10 miljoonaa romania, ja Amerikassa heitä arvioidaan olevan noin 2 miljoonaa, mutta väestön kokonaismäärää on vaikea laskea, koska he eivät aina näy väestönlaskennoissa. Kautta historian romanit ovat olleet ympäri maailmaa asuinalueensa valtaväestöä huonommassa asemassa, ja usein alistettuja tai syrjittyjä. (lisää…)
Tonava
Tonava on Euroopan toiseksi pisin joki Volgan jälkeen ja virtaa Keski- ja Itä-Euroopan poikki. Kaiken kaikkiaan sillä on mittaa 2,860 km. Tonava aloittaa matkansa Saksan Schwarzwaldin alueelta ja päätyy lopulta Euroopan halki matkattuaan Romaniaan ja Ukrainaan, jossa se laskee Tonavan Deltan kautta Mustaan mereen. Matkallaan Euroopan läpi Tonava virtaa 11 maan kautta. Osansa joesta saavat Saksa, Itävalta, Slovakia, Unkari, Kroatia, Serbia, Montenegro, Romania, Bulgaria, Moldavia ja Ukraina. (lisää…)
Romanian ruoka- ja juomakulttuuri
Romanialainen keittiö on yhtä monipuolista kuin maan koko kulttuuri. Ruokakulttuuriin ovat vaikuttaneet kautta historian kreikkalaiset, saksit, turkit, slaavit ja unkarilaiset. Romania jakaa suuren osan ruoka kulttuuristaan muiden Balkanin alueen maiden kanssa, ja kirjoitettujen lähteiden puuttuminen tarkoittaa että on lähes mahdotonta tietää mistä perinteet ovat alunperin kotoisin. Nykypäivänä Romanian suuremmissa kaupungeissa, varsinkin pääkaupungissa Bukarestissa on eloisa ravintola kulttuuri, ja vierailija voi nauttia perinteisistä ja moderneista pöydän antimista lukuisissa ravintoloissa. (lisää…)
Transilvania
Transilvania on Romanian maakunta joka sijaitsee maan keskiosassa. Se rajautuu idässä ja etelässä Karpaattien vuoristoon, jotka vallitsevat alueen maisemaa. Maisema on vaihtelevaa, sillä Transilvanian läpi kulkee useita Tonavan haarajokia ja Karpaattien varjosta löytyy näyttäviä alankoalueita. Vanhin teksti jossa Transilvaniaan viitataan on keskiaikainen Latinaksi kirjoitettu dokumentti, jossa aluetta kutsutaan nimellä ultra silvam, joka tarkoittaa suurin piirtein “toisella puolella metsää”. Saksassa, Kroatiassa, Bulgariassa, Ukrainassa ja Puolassa alue tunnetaan paikallisilla käännöksillä kuvauksesta Seitsemän Linnaa, viitaten seitsemään saksi kaupunkiin jotka sijaitsivat alueella Saksien hallinnon aikaan. (lisää…)