Suomen romanit ovat tunnistetaan valtionhallinnon puolesta kielelliseksi ja kulttuurilliseksi vähemmistöksi. Maassa asuu noin 10 000 romaania, ja suomalaisia romaneja asuu lisäksi Ruotissa noin 3 000. Suurin osa suomalaisista romaneista asuu Etelä-Suomen kaupungeissa. Vaikka 1970-luvulla tuli voimaan syrjinnän kieltävä laki, toisen maailmansodan jälkeinen yhteiskunnan rakenteen muutos on tähän päivään saakka vaikeuttaneet perinteisillä ammateilla pärjäämistä, ja lisännyt väestönosan työttömyyttä ja syrjäytymistä. Suomen valtio ja romaanineuvosto ovat aktiivisesti tehneet väestön hyvinvoinnin ja elinolojen vakauttamisen eteen töitä.

Suuri osa suomen romaneista on kristittyjä, ja hengellisyydellä on usein suuri osa kansan elämässä. Kaikki Suomen romanit eivät kuitenkaan ole uskovaisia, eivätkä kaikki maailman romanit kristittyjä. Romanien perinteiset tavat rajoittavat kirkkomenoissa käyntiä, ja esimerkiksi häihin ja ristiäisiin osallistuu yleensä vain samanikäisiä nuoria romaneja häveliäisyys syistä. Molemmat juhlat viittaavat periaatteessa seksiin, ja koska tämä on tabu vanhempien ihmisten läsnä ollessa, heitä ei voi tilaisuuksiin kutsua. Hautajaisten viettäminen on kuitenkin koko suvun tapahtuma, ja kuolleita muistamaan matkustetaan kaukaakin.

Romani kulttuuri

Vaikka romanikulttuurissa on yhteneväisyyksiä eri maissa asuvien romaanien keskuudessa, ovat eri kulttuurin osat vakinaistaneet yksilölliset tapansa vuosien kuluessa. Suomessa romanikulttuuri on aktiivisempaa kuin useissa muissa Euroopan maissa, ja maamme romaniväestön tunnistaa visuaalisesti näyttävistä kansanpuvuista. Useiden muiden maiden romaniväestö pukeutuu pitkälle valtaväestön tyylillä, ja heidän tapakulttuurinsa eivät välttämättä vaikuta heidän elämäänsä yhtä paljoa kuin Suomessa. Vaikka romanien tavat saattavat tuntua nykypäivän suomalaisille oudoilta, useat niistä ovat olleet vuosisatoja sitten myös valtaväestön käytössä. Romani yhteiskunnassa vanhempien ihmisten kunnioittaminen on tärkeä kaikkien tapojen läpi kulkeva punainen lanka. Lapset teitittelevät vanhempia romaneja, ja häveliäisyys sääntöjä pidetään yllä niin että tabuista kuten seksistä, tai siihen viittaavista asioista, ei keskustella vanhempien seurassa. Lapsille opetetaan hyvät käytöstavat kotona, ja perhettä ja laajempaa sukua arvostetaan suuresti. Perinteisesti naisen paikka oli kotona lapsia kasvattamassa ja kotia pitämässä, mutta nykypäivänä usea romaani nainen on löytänyt uran valtaväestön keskuudesta. Romaani lapset pukeutuvat ja käyttäytyvät paljolti valtaväestön lasten tavoin. Tytöt ulkoilevat housuissa aina teini ikään saakka, ja pojat ja tytöt voivat huoletta leikkiä keskenään. Romanien asunnon valintaan liittyy myös paljon valtaväestön keskuudessa tuntemattomia tapoja. Haasteita syntyy lähinnä romanien puhtauskäsityksien tiimoilta. Asunnon tulee olla tietyllä tavalla rakennettu, esimerkiksi avokeittiö tai keittiöstä avautuva vessa eivät ole romaniperheelle toimivia ratkaisuja. Romanien tulee myös muuttaa asunnosta mahdollisimman pian pois siellä tapahtuneen kuoleman jälkeen, mikä nyky-yhteiskunnassa aiheuttaa haasteita.  Romani naisen ei myöskään tulisi asua miesten tai vanhempien naisten yläpuolella, sillä alakerran asunnoista tulee epäpuhtaita. Tämä epäpuhtaus vaikuttaa myös romaninaisen asunnosta pois muuttamisen jälkeen, kaikki alakerran asunnot tulevat epäpuhtaiksi. Kerran asunnosta on tullut epäpuhdas, se pysyy epäpuhtaana. Näistä syistä romanien tulee tuntea asuntojen historia ja nykytilanne tarkkaan ennen niihin muuttamistaan. Romanien muuttosuunnitelmiin vaikuttavat myöskin muuttoluvan ja väistämisvelvollisuuden käsitteet. Muuttoluvalla tarkoitetaan sitä että uudelle alueelle tai paikkakunnalle muuttavien romani perheiden tai yksilöiden tulee ottaa yhteyttä alueen romanivanhimpiin, jotka keskenään päättävät myönnetäänkö muuttolupa sitä hakeville. Tällä tavalla on juurensa romanien halussa pitää elämänsä valtaväestön keskuudessa helppona, ja välttää riitapukareiden ja rettelöitsijöiden muuttaminen omalle alueelleen. Tämän romaanien keskeisen muutto oikeus käytännön ei kuitenkaan tulisi vaikuttaa valtaväestön päättäjien toimintaan, sillä asunto on perusoikeus ja romanivanhimmat eivät voi käytännössä estää yksilön tai perheen alueelle muuttoa, he voivat vain neuvoa muuttajaa itseään.Väistämis- eli välttämisvelvollisuus käytäntö taas alunperin pyrki välttämään vihapäissä tehtyjä kostoja tai niiden yrityksiä. Väistövelvollisuuden mukaan toiselle romaanille vakavaa vahinkoa aiheuttanut romaani ja hänen lähi perheensä joutuvat muuttamaan pois alueelta jossa kärsinyt osapuoli ja hänen sukunsa asuu. Romaanien keskuudessa on paljon keskustelua onko tämä tapa hyödyllinen vai auttamattomasti vanhan aikainen.

Romani kulttuuri