Romania

Romanian maantiede

Romania sijaitsee Kaakkois-Euroopassa päiväntasaajan ja pohjoisnavan puolessa välissä. Sen sijainti erilaisine maastoineen tekee siitä jo maisemiltaan erikoisen. Mustameri hiekkarantoineen rajaa maata idässä, kun taas länsiosaa vallitsee jo antiikin ajoilta tunnettu Karpaattien vuoristo. Romanian poikki kulkevat niin kutsutut Etelä-Karpaatit tunnetaan ehkä paremmin nimellä Transilvanian Alpit, joiden jopa 14 huippua ovat yli 2000 metriä korkeita. Niistä korkeimmalle kipuaa 2544 metriin Moldoveanun vuori. Tähän väliin mahtuu kukkulaa, harjua ja tasankoa.

Romanian monipuolinen maasto onkin mahtava kohde ulkoiluun. Erilaisia aktiviteetteja kuten kiipeilyä, vaellusta, pyöräilyä ja koskenlaskua jokia pitkin voi harrastaa mielin määrin. Euroopan toiseksi pisin joki, Tonava, virtaa yli 1000 kilometriä Romanian vastaista eteläistä rajaa Bulgarian ja Serbian kanssa. Moldovan rajalla pohjoispuolella taas virtaa Prutjoki, joka sekin liittyy Tonavaan. Rajanaapureita ovat myös Unkari ja Ukraina. Romania on Euroopan 12. suurin maa 238,391 neliökilometrin pinta-alallaan, josta vuoristot ja ylätasangot kattavat noin kaksi kolmasosaa. Asukkaita maassa on noin 21 miljoonaa, joista pääkaupungissa Bukarestissa asuu nykyisin jo yli kaksi miljoonaa.

Romanian luonnonolot

Romaniassa vallitsee yleisesti tyypillinen mannerilmasto, johon kuuluu kuuma kesä ja kylmä, luminen talvi. Ilmasto kuitenkin vaihtelee korkeuserojen vuoksi, ja talvisin korkeammalla vuoristossa pääsee hiihtelemäänkin. Romaniassa voi vuoristossa sattua lumivyöryjä ja rannikolla maanjäristyksiä. Tulvatkin ovat lähes jokavuotisia. Romaniassa on neljätoista kansallispuistoa ja yli 500 luonnonsuojelualuetta, joiden rooli ympäristönsuojelussa on huomattava. Ne antavat suojaa monille harvinaisille eläinlajeille ja kasveille. Moniin kansallispuistoihin on tehty merkittyjä vaellusreittejä ja yöpymispaikkojakin, mutta palvelut ovat usein alkeellisia. Erittäin haavoittuville alueille kulkureitit on minimoitu. Koskematonta luontoa riittää, joten eläimistö ja kasvisto ovat hyvin säilyneitä. Vallitseva luonto vuoriston ohella on pyökki- ja kuusimetsää sekä aroa.

Romanian luonnonolot

Muutoin Euroopassa suhteellisen harvinaisia villieläimiä, kuten susia ja karhuja on runsaasti. Jopa 60% Euroopan ruskeakarhuista elää Karpaattien vuoristossa, ja niitä arvioidaan metsissä asuvan viitisentuhatta. Onneksi diktaattori Nicolae Ceaușescu oli sosialismin aikana ainoa, joka niitä sai metsästää. Romanian vuoristossa voi noin 400 nisäkkään joukossa törmätä myös kotoperäiseen vuohieläimeen, gemssiin. Muita alueen eläimiä ovat esimerkiksi mustat vuorivuohet, hirvet, kauriit, ilvekset, näädät, ketut ja munkkikorppikotkat. Karpaateilta löytyy myös mahtava luolamaailma vuorten sisällä, missä voi tutustua vaikkapa lepakkojen ja hyönteisten elämään.

Mustanmeren rantakaistale Romanian osalta on noin 250 kilometriä pitkä. Mannermeri on tyypillisesti vähäsuolainen eikä vuoroveden vaihtelu ole suuri. Hiekkaranta onkin mitä houkuttelevin turistikohde kesäisin. Mustanmeren rannalla ilmastokin muistuttaa enemmän Välimeren ilmastoa. Romanian luonnonnähtävyyksiin Karpaattien ja Mustanmeren rannan lisäksi kuuluu kiistatta myös Unescon maailmanperintökohde, ja yksi Romanian kansallispuistoista, Tonavan suisto. Yli 4000 neliökilometrin laajuinen suistoalue sijaitsee matkailukohteena kätevästi Mustanmeren rannalla osittain myös Ukrainan puolella.

Alueelta on bongattu ainakin 300 eri lintulajia ja se on suosittu muuttolintujen reitti. Pelikaanit ovat ehkä kuuluisimpia suiston asukkeja. Vaikka lintulajit ovatkin vähentyneet aiemmista arvioista, Tonavan suisto on ekologisesti erittäin tärkeä soista, vesistöistä ja järvistä muodostunut alue. Siinä missä merenranta on tärkeä osa Romaniaa, myös sen lukuisat joet ja järvet kuuluvat saumatta sen maastoon ja maisemaan. Maassa on noin 3500 pientä ja keskisuurta järveä. Suurimmat niistä ovat laguuneja ja rannikkoalueen järviä sekä Tonavan ympärillä sijaitsevia järviä. Tonava on tärkeä vesitie myös kansainväliselle kaupalle ja turistien suosimille jokiristeilyille.

Kommunismista demokratiaan

Romania on valitettavasti myös kärsinyt kommunismin ajan raskaan ja alkeellisen teollisuuden aiheuttamista saasteista sekä Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden tuomasta radioaktiivisuudesta. Ympäristönsuojelua on onneksi tehostettu 1930-luvulta lähtien, kun ensimmäinen luonnonsuojelulaki pantiin toimeen. Kaikeksi onneksi saastuneita alueita on saatu pitkälti puhdistettua. Vuosikymmenien jälkeen kommunismin kukistumisesta Romania on kulkenut pitkän tien siihen, missä se nyt on, avoin demokraattinen yhteiskunta, joka kuuluu Euroopan unioniin. Nykyään Romanian rikkaaseen maisemaan ja luontoon on siis helpompaa lähteä tutustumaan.


© 2020 Romania