Romanian valtio sijaitsee Euroopan kaakkossa, lähellä Keski- ja Itä-Euroopan alueita. Maan pääkaupunki on Bukarest, valuuttana Romanian Leu ja pääuskonto Ortodoksi kristillisyys. Etnisten romanialaisten jälkeen maan suurin etninen ryhmä ovat unkarilaiset ja näiden jälkeen romaanit. Vaikka maan virallinen kieli on Romania, maassa on myös useita virallisesti tunnustettuja vähemmistökieliä. Romania jakaa rajansa Bulgarian, Ukrainan, Serbian ja Moldovan kanssa, ja rajautuu myös Mustalle Merelle. Pinta-alaltaan maa on Euroopan 12:ta suurin valtio jolla on sekä Euroopan Unionin sekä Naton jäsenyys. Maan nykyistä hallitusta johtaa presidentti on Klaus Werner Iohannis ja pääministerinä toimii Rouva Viorica  Dancila.

Historia

Euroopan vanhimmat luotettavasti hiilipäivitetyt ihmisfossiilit löytyivät Romaniasta Coliboa luolasta vuonna 2002. Fossiilien ikä on arvioitu olevan 37,800 vuodesta 42,000 vuoteen. Romaniasta on myös löydetty Keski- ja Itä-Euroopan vanhimmat luolamaalaukset, 13 maalausta kuvaavat eläimiä kuten sarvikuonoja, puhveleita, hevosia ja kissoja ovat noin 32,000 vuotta vanhoja. Maan nimi Romania tulee latinan kielen sanasta Romanus, joka tarkoittaa Rooman kansalaisia. Alue jolla Romania sijaitsee oli aikoinaan osa Rooman valtiota, ja maassa on edelleen nähtävillä Rooman ajan vaikutuksia. Vaikka ajalta säilyneiden rakennusten määrä on pieni, useat kaupungit on rakennettu vanhojen Roomalaisasukaskeskusten paikalle. Romania kuten me tunnemme sen syntyi kun Moldavia ja Wallachia yhdistyivät 1800-luvulla Ottomanien vallan alla. Itsenäisyyden uusi valtio sai 1877. Ensimmäisen maailmansodan loputtu Romaaniaan yhdistyivät myös Transilvania, Bukovia ja Bessaria. Valtio toimi kuningaskuntana, kunnes toisen maailmansodan jälkeen siitä tuli sosialistinen valtio. 1980-luvusta eteenpäin Romania on ollut demokraattinen kapitalisti yhteiskunta valtio. Kylmän sodan päättymisen jälkeen Romania alkoi parantaa suhteita Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen kanssa. Maa liittyi Natoon vuonna 2004 ja siitä tuli täysi Euroopan Unionin jäsen 2007. 2000-luvun alussa Romania oli ekonomisesti nopeiden kasvava EU:n itä Eurooppalaisista jäsenmaista. Maan sisällä elin olosuhteet parantuivat huomattavasti ja köyhyys vähentyi. Valitettavasti vuoden 2000 loppupuolella maailmanlaajuisesti koettu lama vaikeutti Romanian kansantaloutta taas, johtaen poliittisesti epävakaisiin olosuhteisiin. EU:n vapaan matkustussopimuksen ja maan sisäisten taloudellisen jylläyksien seurauksena suuri määrä Romanialaisia muutti Länsi-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Romanian kansantalous kääntyi kuitenkin uuteen nousuun, ja 2016 maailmanlaajuinen inhimillisen kehityksen raportti määritteli Romanian korkean inhimillisen kehityksen maaksi.

Romanian maisema ja ympäristö

Romanian pääkaupunki Bukarest sijoittuu samalle akselille kuin Montreal Kanadassa, Venetsia Italiassa ja Bordeaux ranskassa. Ympäristö on vaihtelevaa, mäkien, jokien ja järvien kansoittamaa. Karpaattien vuoret hallitsevat Keski-Romanian maisemaa, ja isot tasangot rajamaita. Neljäsosa maasta on metsien peitossa, ja näiltä alueilta löytyy karhuja, kettuja, ilveksiä ja susia. Tonava joki päättää kahdeksan maan halki kulkevan reittinsä Mustaan Mereen Romanian kautta kuljettuaan. Ilmasto on saman tyyppinen kuin suomessa, ja maassa kauemmin viipyvä pääsee kokemaan kaikki neljä vuodenaikaa.

Kulttuuri

Valtaosalle länsimaisia matkailijoita Romaniasta tulee mieleen Transilvania ja Dracula ja useat matkailuajan yrittäjät käyttävät tätä mielikuvaa sitkeästi hyväkseen. Romanialla on kuitenkin myös vahva maalaistaide- ja käsityöperintö. Perinteinen maalaistaide on värikästä ja tämä näkyy koko Romanian maaseudun maisemassa. Pääsiäisaikaan maassa voi ihastella käsin maalattuja taiteellisia pääsiäismunia, ja maalaistalojen puukaiverrukset antavat maaseudulle taianomaisen kuvan. Yleisin perinteinen taidekäsityön muoto Romaniassa on tekstiilien kutominen, ja kauniiden kankaiden väriyhdistelmät kulkevat perheissä sukupolvesta toiseen. Kankaita käytetään kaikissa mahdollisissa muodoissa kuten vaatteissa, koristeellisissa shaaleissa ja pöytäliinoissa. Kansallispukujen neulatyö seuraa  tarkkoja uskonnollisia malleja, ja maan eri osilla on omat väri- ja kuvioyhdistelmänsä.

Kulttuuri