Ortodoksiseen uskontoon erottamattomana kuuluvat ikonit ovat kauniita, usein käsin maalattuja kuvia pyhistä hahmoista, joita käytetään uskonnon harjoittamiseen. Kuvan kunnioituksen kautta uskova palvoo sen alkulähdettä, eli Jumalaa. Ikoneita näkee kirkon lisäksi uskovaisten kotona, jossa useilla on ikoninurkka joka on pyhitetty rukoukselle, ja usealla on matkaikoni, joko lompakkoon taitettuna pienenä kuvana, kaulaketjussa roikkumassa, tai avaimenperänä. Monet ortodoksi kirkon jäsenet myös harrastavat ikonimaalausta vapaa-ajallaan. Keskeisenä osana ortodoksi uskontoa ovat sakramentit, jotka nähdään Jumalan armon välikappaleina. Näitä sakramentteja, kastetta, ehtoollista, katumusta, avioliittoa, sairaanvoitelua sekä pappeutta, kutsutaan myös mysteerioiksi.

(lisää…)

Itäinen ortodoksikirkko, tai ortodoksikirkko, kuten sitä kansansuussa kutsutaan, on yksi kolmesta kristillisen uskonnon pääsuuntauksesta, Roomalaiskatolilaisuuden ja protestantti suuntausten ohella. Suomen levinnein uskonnonsuunta, luterilaisuus, kuuluu protestanttiuskontojen alle. Maailmanlaajuisesti ortodoksikirkko muodostuu useista itsehallinnollisista seurakunnista, joilla on joko oma johtajansa, tai jotka toimivat autonomisina laajempaa aluetta hallitsevan patriarkaatin  alaisuudessa. Yksittäisiä seurakuntia yhdistää teologinen ajatusmaailma, traditiot, sekä palvonnan muoto. Vanhimmat ortodoksikirkoista ovat Konstantinopolinkirkko, Aleksandriankirkko, Jerusaleminkirkko, sekä Antiokiankirkko. Näiden muinaisten kirkkojen lisäksi nykyään tunnustetaan viisi muuta patriarkaattia; Moskovan-, Serbian-, Romanian-, Bulgarian- sekä Georgian patriarkaatit. Itsenäisiä ortodoksisia kirkkoja on viisi, Kyproksen-, Kreikan-, Puolan-, Albanian- sekä Tsekin ja Slovanian kirkot. Patriarkaattien alaisuudessa toimii lisäksi useita autonomisia seurakuntia, joita löytyy ympäri maailman, Suomen ortodoksikirkko on yksi näistä, ja se toimii Konstantinopolin alaisuudessa.

(lisää…)

Näyttävät vaatteet joita romanit käyttävät Suomessa, ovat maan romani väestölle ominaisia. Muista maista kotoisin olevat romanit usein käyttävät joko valtaväestön kaltaisia vaatteita tai versioita vanhan aikaisista talonpoikaisvaatteista, mutta yksinkertaisemmassa muodossa kuin Suomen romanit. Suomen romanien pukeutumistyyli noudatti pitkälle valtaväestön trendejä aina 1900-luvulle saakka, jolloin naisten vaatteet muistuttivat Karjalan kansanpukua joka oli myös naisten arkikäytössä. (lisää…)

Yksi tärkeimmistä romanien tapakulttuurin perusteista on puhtaus, molemmat konkreettinen ja symbolinen. Konkreettisen puhtauden kunnioittamisella on taustansa perinteisessä kiertolaiselämässä, sillä likaisen karavaanin kautta tuholaiset olisivat levinneet helposti. Puhtaustavat ovat suuri osa romani kulttuuria. Perusteellisemmalla tasolla romaanit ovat usein hyvin tarkkoja kotinsa siisteydestä, omasta kodista ollaan ylpeitä ja sitä pidetään keskitasoa puhtaampana. (lisää…)

Suomen romanit ovat tunnistetaan valtionhallinnon puolesta kielelliseksi ja kulttuurilliseksi vähemmistöksi. Maassa asuu noin 10 000 romaania, ja suomalaisia romaneja asuu lisäksi Ruotissa noin 3 000. Suurin osa suomalaisista romaneista asuu Etelä-Suomen kaupungeissa. Vaikka 1970-luvulla tuli voimaan syrjinnän kieltävä laki, toisen maailmansodan jälkeinen yhteiskunnan rakenteen muutos on tähän päivään saakka vaikeuttaneet perinteisillä ammateilla pärjäämistä, ja lisännyt väestönosan työttömyyttä ja syrjäytymistä. Suomen valtio ja romaanineuvosto ovat aktiivisesti tehneet väestön hyvinvoinnin ja elinolojen vakauttamisen eteen töitä. (lisää…)