Romania sijaitsee Kaakkois-Euroopassa ja siellä asuu huimasti yli 19 miljoona ihmistä. Pinta-alaltaan se kuitenkin on hieman Suomea pienempi, joten asutus on tiheämpää. Tämä tarkoittaakin, että kaupungeissa elää enemmän ihmisiä ja tässä esittelemmekin niistä suurimmat. Romania on vuoristoinen ja sen alueella virtaa myös Euroopan toiseksi pisin joki, Tonava. Myös Mustanmeren ranta löytyy Romaniasta, mutta vain kaistaleen verran.

Pääkaupunki, Bukarest

Esittelymme alkaa vahvasti, sillä Romanian pääkaupungin, Bukarestin, väkiluku on 1,6 miljoonaa. Se on koko maan suurin kaupunki ja jos asiaa katsoo Euroopan unionin kannalta, on Bukarest yhdeksänneksi suurin kaupunki. Kaupungin historiasta löydetään ensimmäisiä merkintöjä vuodelta 1459 ja päivämääräksi on merkitty 20. syyskuuta. Tuolloin Valakian prinssi määräsi alueelle rakennettavaksi linnoituksen. Kaupunki ehti tuolloin tuhoutua kertaalleen, mutta se jälleenrakennettiin ja lopulta sinne perustettiin ensimmäisiä oppilaitoksia, sekä kirjapaino. Tämä ei kuitenkaan ollut viimeisin muutos, sillä sodat, erilaiset luonnonkatastrofit ja myös rutto teki tuhojaan Bukarestissa.

Ensimmäinen rautatieasema rakennettiin vuonna 1869 ja se kulkee Bukarestin ja Giurgiun välillä. Seuraavien vuosien aikana ratoja laajennettiin ja junalla pääsi yhä useampaan kaupunkiin ja kohteeseen. Voimalaitokset sekä ensimmäiset sähköllä toimivat katuvalot saapuivat hieman myöhemmin ja sitten raitiovaunut ilmestyivät kaduille. Ehkä suurimmat tuhot kaupungille tapahtuivat toisen maailmansodan aikana, kun pommitukset kohdistuivat sinne. Eikä siinä vielä kaikki, alueella on ollut merkittäviä maanjäristyksiä, jotka ovat aiheuttaneet paljon tuhoa sekä kuolonuhreja.

Viimeisin uudelleenkehitys aloitettiin vuonna 2006 ja nykyään raitiovaunujen ja junien lisäksi on myös metro. Rautateiden yhteydet kulkeutuvat Venäjälle, Itävaltaan, Kreikkaan, Turkkiin, Bulgariaan, Serbiaan, Unkariin ja Moldovaan. Matkustusta ajatellen, monia vaihtoehtoja löytyy siis.

Cluj-Napoca

Kun matkustamme Bukarestista hieman yli 300 kilometriä luoteeseen, saavumme historialliselle Transilvanian alueelle. Tällä alueella sijaitsee Romania toiseksi suurin kaupunki, Cluj-Napoca. Vuoden 2002 laskujen mukaan siellä asuu yli 300 000 asukasta ja ensimmäisiä mainintoja kaupungista löytyy jopa vuodelta 1213. Kaupungin nimi on ollut virallisesti käytössä vuodesta 1974 lähtien.

Kaksiosaisella nimellä on myös omat merkityksensä. Roomalaisaikaisesta varuskunnasta tulee nimi Napoca ja Cluj on ollut alueen asukkaiden käyttämä nimi. Se saattaa liittyä ympäröiviin vuoriin, mutta varmaa tietoa ei ole. Tiesitkö, että suomalaisen yrityksen, Nokian, tehdas ja tuotekehityskeskus sijaitsevat tässä kaupungissa? Tai ainakin oli, sillä tehdas pystytettiin vuonna 2008, mutta alasajo tapahtui jo vuoden 2011 syksyllä. Helmikuussa vuonna 2012 tehdas myytiin lopullisesti eteenpäin.

Timișoara

Romanian kolmanneksi suurin kaupunki on Timișoara ja se sijaitsee Bánátissa, Länsi-Romaniassa. Vuoden 2011 tehtyjen laskentojen mukaan, siellä asuu yli 300 000 asukasta. Timișoara on erittäin monikulttuurinen ja se on mainittu historiallisissa teksteissä jo vuonna 1019. Sen kuitenkin uskotaan olevan sitäkin vanhempi ja pidempään pystyssä ollut. Keskiajalla kaupunki kuului Unkariin, kunnes turkkilaiset valloittivat sen. Vuoden 1699 jälkeen se kuului jälleen Unkariin ja 1920 se liitettiin Romaniaan, Trianonin rauhassa.

Timișoaralla on siis monipuolinen ja hieman monimutkainen historia ja tämä tuo tietysti vaikutusta nykyhetkeen. Kaupungissa asuu ihmisiä monista eri taustoista. Esimerkiksi romanialaiset, saksalaiset, unkarilaiset, juutalaiset, slaavit ja romanit ovat asuttaneet aluetta jo pidemmän aikaan. Vuonna 1989 Romaniassa tapahtunut vallankumous sai alkunsa juurikin tästä kaupungista ja pian mellakat olivatkin levinneet ympäriinsä Romaniaa. Lopulta ne johtivat sen aikaisen hallinnon romahtamiseen.

Kansainvälinen lentoasema, joka Timișoarassa sijaitsee, on nimeltään Traian Vuian. Se sai nimensä, jota nykyäänkin käytetään, vuonna 2003 ja lentoja löytyy moniin eri kohteisiin. Tietysti romanialaisia kohteita, mutta myös esimerkiksi Saksa, Kreikka, Iso-Britannia, Itävalta ja Italia ovat lähtevien koneiden päämäärinä.

Suomessa on jo totuttu näkemään romanialaisia kerjäläisiä, jotka herättävät monessa ihmisessä närkästystä. On uutisoitu kerjäläisten asemasta järjestäytyneessä rikollisuudessa, sekä sairaaksi tekeytymisestä, jonka takia heille ei juuri sympatioita heru. Kaakkois-Euroopassa sijaitseva Romania sai nimensä Rooman valtakunnalta, mutta on kaikesta huolimatta erittäin köyhä valtio, jota riivaa korruptio. Vuonna 1948 Romanian kuningas pakeni maasta ja valtiosta tuli kommunistinen. Kommunismi kukistettiin vasta vuonna 1989 kansannousun yhteydessä ja siinä samassa työpaikat katosivat yhdessä sosiaaliturvan kanssa.Romaniassa on asukkaita pitkälti yli 20 miljoonaa. Tästä lukumäärästä pari miljoonaa on romaneja ja he edustavat vähemmistöä. Romaneista vajaa puoli miljoonaa on cigányja, eli sikaaneja. Muut määrittelevät itsensä miten haluavat. Yksi sikaanien heimo on gáborit, jotka kuuluvat Unkarin mustalaisten vanhoihin käsityöläissukuihin. He ovat äärimmäisen ylpeitä perimästään. Miesten pukeutumiseen kuuluvat suuriliepeiset hatut, tummat vaatteet, sekä parta ja viikset. Naiset käyttävät pitkiä hameita, paljon koruja ja peittävät avioitumisen jälkeen hiuksensa. Gaborit ovat taitavia kaupankäyjiä ja usein menestyvät taloudellisesti muita romaneja paremmin. Torimyyjinä toimivat saattavat jopa palkata huono-osaisempia romaneja töihin.

Syrjinnän historia

Romanit ovat kokeneet syrjintää ja kaltoinkohtelua monen vuosisadan ajan. Rasistisen asenteen ja syrjinnän takia romanien elinolosuhteet eivät parane ja he elävät kovassa köyhyydessä. Romanilapsia saatetaan sijoittaa erityiskouluihin perusteitta. Usein viranomaiset ovat mukana syrjinnässä. On sanottu, että romaneilla on kaksi vaihtoehtoa selviytyä: kerjäät tai ryhtyä rikolliseksi. Kumpikaan tapa ei taatusti poista romanien varsinaista ongelmaa. Ei siis ole ihme, että moni pakenee kurjuutta siirtymällä EU:n sisällä muihin maihin kerjäämään. Suomessa päivässä tienattu kymppi on rutkasti enemmän, kuin mitä Romaniassa saisi.Tässä on valitettavasti myös rikollisliigojen sauma käyttää parempaa elämää etsiviä romaniperheitä hyväkseen värväämällä heitä kerjäysbusinekseen eri puolille Eurooppaa. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos täydestä köyhyydestä tuleva romani saakin lentoteitse kyydin vaikkapa Helsinkiin. Kerjäämään laitetaan häikäilemättömästi myös lapsia ja vanhuksia. Mitä vain, jos se herättää kantaväestössä sympatiaa. Kerjäläisten purkkiin kolikon heittäminen vaan ei tue romanien edistymistä omassa maassaan.

Kiistellyt romanileirit

Useampaan Euroopan maahan on majoittunut romanikerjäläisiä, jotka pystyttävät leirejään eri puolille kaupunkia. Tästä on tullut ongelma myös Suomessa. Suurin virtaus on ehkä saatu jo pysähtymään, mutta edelleen kerjäläisiä näkyy kaduilla. Vajaa kymmenen vuotta sitten Helsingin kaupunki päätyi jopa antamaan Romanian romaneille laivalippuja Tallinnaan ja siitä eteenpäin bensarahaa automatkustamiseen. Kalasatamaan kyhätty leiri syttyi tuleen ja aiheutti siten vakavia turvallisuusriskejä. Tästä syystä romanit laitettiin paluumatkalle kotimaahansa. Ranskassa otteet ovat olleet kovemmat. Leirejä on hajotettu ja niiden asukkaat karkotettu maasta. Arvioiden mukaan Ranskassa majailee noin 15 000 romania.Suomeen saattaa yhä saapua keväisin uusia romanijoukkoja. Leirejä on rakennettu sinne tänne ja ihmisiä yöpyy milloin missäkin hylätystä maakellarista autoihin. Telttamajoittujat purkavat telttansa päiväksi, jotta he eivät paljastuisi niin nopeasti. Osa yrittää tienata keräämällä pulloja. Heinäkuun alussa uutisoitiin, että poliisi oli purkanut Töölössä olleen laittoman leirin. Leiri havaittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2016. Positiivisena asiana on se, että leirit ovat vähentyneet eri tahojen tarjoaman hätämajoituksen ja muun avun vuoksi.

Tulevaisuuden näkymät

Romanien olosuhteet eivät voi parantua, ellei Romania itse ala tehdä asialle jotain. Syrjintä lähtee korkeammalta tasolta, sillä romaneilla ei usein ole minkäänlaisia henkilöllisyyspapereita, joiden avulla pääsisi esimerkiksi terveydenhuollon piiriin. Syrjintää ylläpitävät myös media ja tavalliset kansalaiset. Romanien halu poistua Romaniasta asettaa heidät muun rikollisuuden ohella lisäksi helpoksi kohteeksi ihmiskaupalle. Toki Romaniassa on myös paljon muita ihmisoikeushaasteita, kuten huostaan otettujen lasten kohtelu ja seksuaalivähemmistöjen asema. Aika näyttää, mitä EU ja Romania ovat valmiita tekemään näiden ihmisten aidolle hädälle.

Kaikki tuntevat italialaisen tai ranskalaisen keittiön, mutta Euroopassa on monia muitakin omaleimaisia ja herkullisia ruokakulttuureja. Yksi niistä on helposti ylenkatsottu Romania. Lomamatkat Romaniaan ovat edelleen harvinaisia, ja vain seikkailunhaluisimmat ovat käyneet Romaniassa maistelemassa paikallisia herkkuja.Romanialainen ruokakulttuuri on sekoitus ympäröiviä kulttuureja, ja perinteisissä ruoissa voi maistaa selkeitä vivahteita unkarilaisista, saksalaisista, turkkilaisista ja slaavilaisista vaikutteista, mutta romanialaiset ovat maustaneet ruokalajit mieleisikseen paikallisten yrttien ja mausteiden kera. Niinpä ne maistuvatkin samaan aikaan tutuilta, mutta täysin erilaisilta kuin muut. Tarkka kulinaristi huomaa, että munakoisotahna tai kofta-tyyppiset liharuoat ovat selkeästi Ottomaani-ajan vaikutusta.  Tärkein ja suosituin ainesosa on porsaanliha, joten voisi olettaa, ettei kasvissyöjä nauttisi Romanian ruokamatkastaan. Yllättäen kuitenkin Romaniassa on paljon kasvispohjaisiakin alkupaloja, johtuen Ortodoksikirkon paastoperinteestä. Kasvissyönti elämäntapana ei tosin ole edelleenkään tunnettu ilmiö Romaniassa, mutta ruokalistalta löytyy kyllä jotain jokaiselle.

Perinneruokia

Sarmale-kaalikääryleet ovat Romaniassa suorastaan kansallisruoka, vaikka niiden juuret johtavatkin Turkkiin. Kääryleiden täytteenä käytetään riisin ja porsaanlihan sekoitusta, jota höystetään paikallisislla yrteillä ja vihanneksilla. Sarmale-kääryleet kypsennetään hitaasti uunissa saviastioissa, ja ne tarjoillaan yleensä mamaliga’n kera, joka on eräänlaista polentaa, ja kylkeen vielä hapankermaa kyytipojaksi.

Ciorba de Burta jakaa kulinaristit. Sitä joko vihataan tai rakastetaan. Siinä on voimakas maku, joka tulee paitsi naudan mahalaukusta, niin myös naudan ja porsaan luista, joita keitetään useita tunteja. Lopuksi keitto tarjoillaan hapankerman ja paahtoleivän kanssa. Tästä keitosta on myös suosittu muunnos, Ciorba Radautean, joka valmistetaan naudan mahalaukun sijaan kanasta, ja joka on hieman kevyempi.Balmos on perinteinen paimenateria ja oodi kuuluisalle mamaliga –maissimuhennokselle. Mamaliga on rasvaista, voin makuista ja tahmeaa. Koostumukseltaan sen on sametinpehmeää ja siinä on runsaasti juustoa. Varsinaista lohturuokaa kylmiin talvi-iltoihin.Jumari on perinteinen romanialainen alkupala. Se on rapeaksi rasvassa paistettua ¨pekonia¨, eli porsaan ihraa. Se tarjoillaan yhdessä paikallisen luumubrandyn kanssa – herkullista!Mititei tai Mici ovat suosituin romanialainen grilliruoka, ja muistuttavat kuorettomia nakkeja tai makkaroita. Tarjoillaan sinapin ja leivän kera, kuin hot dog ikään.Cighiri ovat kuin suuria lihapullia, mutta porsaan jauhelihan lisäksi taikinaan käytetään muitakin sisäelimiä, kuten maksaa, sydäntä ja kauhkoja. Kun lihapullat on pyöritelty palloiksi, ne kiedotaan sian vatsalaukkuun ja friteerataan. Salata de Vinete on munakoisosalaatti, joka voi olla välipala tai alkupala. Sen päälle voi ripotella tomaatteja tai feta-juustoa.Drob de Miel on pääsiäisruoka tai alkupala, joka on valmistettu lampaan sisäelimistä. Se tarjoillaan kylmänä sinapin ja keitetyn kananmunan kera.Tochitura moldoveneasca on romanialaisen keittiön kruunaamaton kuningas. Mamaligaa, juustoa, kananmunaa, paistettua perinteistä porsaanmakkaraa ja suolakurkkuja.

Jälkiruoaksi vielä Papanasi, joka on eräänlainen friteerattu juustodonitsi, ja joka tarjoillaan kerman ja mustikkahillon kanssa. Herkullinen päätös aterialle, joskaan ei erityisen kevyt vaihtoehto.Romaniassa rakastetaan porsasta tai porsaan lihaa, ja se näkyy ruokalistassa selvästi. Lisäksi vanha eurooppalainen tapa käyttää monipuolisesti eläinten sisäelimiä ruoissa elää edelleen, vaikka se on jo melkein hävinnyt monissa Keski-Euroopan maissa. Ei ole kulunut pitkää aikaa siitä, kun ruokaa ei ollut ainakaan liikaa, ja eläimet ja niiden sisäelimet  tuli käyttää hyödyksi kaikilta osin.Romanialaisissa ruoissa ei kaloreita lasketa, ja vihannesten sijaan tarjolla on mitä useimmin lihaa. Raaka-aineet ja valmistustavat ovat konstailemattomia ja maut nousevat selkeinä esiin. Romania on positiivinen yllätys kokeneellekin ruokamatkailijalle! Mielenkiintoiset yrtit yhdisteltyinä sisäelimiin ja erilaisiin porsaan, naudan ja lampaan lihoihin ja niiden yhdistelmiin antavat ruokalajeille hyvin ilahduttavan ja omaleimaisen maun.

Romanian pääkaupunki Bukarest on Romanian suurin kaupunki, joka myös toimii maan pääkaupunkina.

(lisää…)

Romania, on yksi Euroopan köyhimmistä maista. Siellä elää köyhyydessä yli 20% väestöstä. Romaniassa asuu noin 20 miljoonaa asukasta. Väki koostuu romanialaisista, unkarilaisista sekä romaneista. Virallinen kieli on romania.

(lisää…)