Suomessa on jo totuttu näkemään romanialaisia kerjäläisiä, jotka herättävät monessa ihmisessä närkästystä. On uutisoitu kerjäläisten asemasta järjestäytyneessä rikollisuudessa, sekä sairaaksi tekeytymisestä, jonka takia heille ei juuri sympatioita heru. Kaakkois-Euroopassa sijaitseva Romania sai nimensä Rooman valtakunnalta, mutta on kaikesta huolimatta erittäin köyhä valtio, jota riivaa korruptio. Vuonna 1948 Romanian kuningas pakeni maasta ja valtiosta tuli kommunistinen. Kommunismi kukistettiin vasta vuonna 1989 kansannousun yhteydessä ja siinä samassa työpaikat katosivat yhdessä sosiaaliturvan kanssa.Romaniassa on asukkaita pitkälti yli 20 miljoonaa. Tästä lukumäärästä pari miljoonaa on romaneja ja he edustavat vähemmistöä. Romaneista vajaa puoli miljoonaa on cigányja, eli sikaaneja. Muut määrittelevät itsensä miten haluavat. Yksi sikaanien heimo on gáborit, jotka kuuluvat Unkarin mustalaisten vanhoihin käsityöläissukuihin. He ovat äärimmäisen ylpeitä perimästään. Miesten pukeutumiseen kuuluvat suuriliepeiset hatut, tummat vaatteet, sekä parta ja viikset. Naiset käyttävät pitkiä hameita, paljon koruja ja peittävät avioitumisen jälkeen hiuksensa. Gaborit ovat taitavia kaupankäyjiä ja usein menestyvät taloudellisesti muita romaneja paremmin. Torimyyjinä toimivat saattavat jopa palkata huono-osaisempia romaneja töihin.

Syrjinnän historia

Romanit ovat kokeneet syrjintää ja kaltoinkohtelua monen vuosisadan ajan. Rasistisen asenteen ja syrjinnän takia romanien elinolosuhteet eivät parane ja he elävät kovassa köyhyydessä. Romanilapsia saatetaan sijoittaa erityiskouluihin perusteitta. Usein viranomaiset ovat mukana syrjinnässä. On sanottu, että romaneilla on kaksi vaihtoehtoa selviytyä: kerjäät tai ryhtyä rikolliseksi. Kumpikaan tapa ei taatusti poista romanien varsinaista ongelmaa. Ei siis ole ihme, että moni pakenee kurjuutta siirtymällä EU:n sisällä muihin maihin kerjäämään. Suomessa päivässä tienattu kymppi on rutkasti enemmän, kuin mitä Romaniassa saisi.Tässä on valitettavasti myös rikollisliigojen sauma käyttää parempaa elämää etsiviä romaniperheitä hyväkseen värväämällä heitä kerjäysbusinekseen eri puolille Eurooppaa. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos täydestä köyhyydestä tuleva romani saakin lentoteitse kyydin vaikkapa Helsinkiin. Kerjäämään laitetaan häikäilemättömästi myös lapsia ja vanhuksia. Mitä vain, jos se herättää kantaväestössä sympatiaa. Kerjäläisten purkkiin kolikon heittäminen vaan ei tue romanien edistymistä omassa maassaan.

Kiistellyt romanileirit

Useampaan Euroopan maahan on majoittunut romanikerjäläisiä, jotka pystyttävät leirejään eri puolille kaupunkia. Tästä on tullut ongelma myös Suomessa. Suurin virtaus on ehkä saatu jo pysähtymään, mutta edelleen kerjäläisiä näkyy kaduilla. Vajaa kymmenen vuotta sitten Helsingin kaupunki päätyi jopa antamaan Romanian romaneille laivalippuja Tallinnaan ja siitä eteenpäin bensarahaa automatkustamiseen. Kalasatamaan kyhätty leiri syttyi tuleen ja aiheutti siten vakavia turvallisuusriskejä. Tästä syystä romanit laitettiin paluumatkalle kotimaahansa. Ranskassa otteet ovat olleet kovemmat. Leirejä on hajotettu ja niiden asukkaat karkotettu maasta. Arvioiden mukaan Ranskassa majailee noin 15 000 romania.Suomeen saattaa yhä saapua keväisin uusia romanijoukkoja. Leirejä on rakennettu sinne tänne ja ihmisiä yöpyy milloin missäkin hylätystä maakellarista autoihin. Telttamajoittujat purkavat telttansa päiväksi, jotta he eivät paljastuisi niin nopeasti. Osa yrittää tienata keräämällä pulloja. Heinäkuun alussa uutisoitiin, että poliisi oli purkanut Töölössä olleen laittoman leirin. Leiri havaittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2016. Positiivisena asiana on se, että leirit ovat vähentyneet eri tahojen tarjoaman hätämajoituksen ja muun avun vuoksi.

Tulevaisuuden näkymät

Romanien olosuhteet eivät voi parantua, ellei Romania itse ala tehdä asialle jotain. Syrjintä lähtee korkeammalta tasolta, sillä romaneilla ei usein ole minkäänlaisia henkilöllisyyspapereita, joiden avulla pääsisi esimerkiksi terveydenhuollon piiriin. Syrjintää ylläpitävät myös media ja tavalliset kansalaiset. Romanien halu poistua Romaniasta asettaa heidät muun rikollisuuden ohella lisäksi helpoksi kohteeksi ihmiskaupalle. Toki Romaniassa on myös paljon muita ihmisoikeushaasteita, kuten huostaan otettujen lasten kohtelu ja seksuaalivähemmistöjen asema. Aika näyttää, mitä EU ja Romania ovat valmiita tekemään näiden ihmisten aidolle hädälle.

Kaikki tuntevat italialaisen tai ranskalaisen keittiön, mutta Euroopassa on monia muitakin omaleimaisia ja herkullisia ruokakulttuureja. Yksi niistä on helposti ylenkatsottu Romania. Lomamatkat Romaniaan ovat edelleen harvinaisia, ja vain seikkailunhaluisimmat ovat käyneet Romaniassa maistelemassa paikallisia herkkuja.Romanialainen ruokakulttuuri on sekoitus ympäröiviä kulttuureja, ja perinteisissä ruoissa voi maistaa selkeitä vivahteita unkarilaisista, saksalaisista, turkkilaisista ja slaavilaisista vaikutteista, mutta romanialaiset ovat maustaneet ruokalajit mieleisikseen paikallisten yrttien ja mausteiden kera. Niinpä ne maistuvatkin samaan aikaan tutuilta, mutta täysin erilaisilta kuin muut. Tarkka kulinaristi huomaa, että munakoisotahna tai kofta-tyyppiset liharuoat ovat selkeästi Ottomaani-ajan vaikutusta.  Tärkein ja suosituin ainesosa on porsaanliha, joten voisi olettaa, ettei kasvissyöjä nauttisi Romanian ruokamatkastaan. Yllättäen kuitenkin Romaniassa on paljon kasvispohjaisiakin alkupaloja, johtuen Ortodoksikirkon paastoperinteestä. Kasvissyönti elämäntapana ei tosin ole edelleenkään tunnettu ilmiö Romaniassa, mutta ruokalistalta löytyy kyllä jotain jokaiselle.

Perinneruokia

Sarmale-kaalikääryleet ovat Romaniassa suorastaan kansallisruoka, vaikka niiden juuret johtavatkin Turkkiin. Kääryleiden täytteenä käytetään riisin ja porsaanlihan sekoitusta, jota höystetään paikallisislla yrteillä ja vihanneksilla. Sarmale-kääryleet kypsennetään hitaasti uunissa saviastioissa, ja ne tarjoillaan yleensä mamaliga’n kera, joka on eräänlaista polentaa, ja kylkeen vielä hapankermaa kyytipojaksi.

Ciorba de Burta jakaa kulinaristit. Sitä joko vihataan tai rakastetaan. Siinä on voimakas maku, joka tulee paitsi naudan mahalaukusta, niin myös naudan ja porsaan luista, joita keitetään useita tunteja. Lopuksi keitto tarjoillaan hapankerman ja paahtoleivän kanssa. Tästä keitosta on myös suosittu muunnos, Ciorba Radautean, joka valmistetaan naudan mahalaukun sijaan kanasta, ja joka on hieman kevyempi.Balmos on perinteinen paimenateria ja oodi kuuluisalle mamaliga –maissimuhennokselle. Mamaliga on rasvaista, voin makuista ja tahmeaa. Koostumukseltaan sen on sametinpehmeää ja siinä on runsaasti juustoa. Varsinaista lohturuokaa kylmiin talvi-iltoihin.Jumari on perinteinen romanialainen alkupala. Se on rapeaksi rasvassa paistettua ¨pekonia¨, eli porsaan ihraa. Se tarjoillaan yhdessä paikallisen luumubrandyn kanssa – herkullista!Mititei tai Mici ovat suosituin romanialainen grilliruoka, ja muistuttavat kuorettomia nakkeja tai makkaroita. Tarjoillaan sinapin ja leivän kera, kuin hot dog ikään.Cighiri ovat kuin suuria lihapullia, mutta porsaan jauhelihan lisäksi taikinaan käytetään muitakin sisäelimiä, kuten maksaa, sydäntä ja kauhkoja. Kun lihapullat on pyöritelty palloiksi, ne kiedotaan sian vatsalaukkuun ja friteerataan. Salata de Vinete on munakoisosalaatti, joka voi olla välipala tai alkupala. Sen päälle voi ripotella tomaatteja tai feta-juustoa.Drob de Miel on pääsiäisruoka tai alkupala, joka on valmistettu lampaan sisäelimistä. Se tarjoillaan kylmänä sinapin ja keitetyn kananmunan kera.Tochitura moldoveneasca on romanialaisen keittiön kruunaamaton kuningas. Mamaligaa, juustoa, kananmunaa, paistettua perinteistä porsaanmakkaraa ja suolakurkkuja.

Jälkiruoaksi vielä Papanasi, joka on eräänlainen friteerattu juustodonitsi, ja joka tarjoillaan kerman ja mustikkahillon kanssa. Herkullinen päätös aterialle, joskaan ei erityisen kevyt vaihtoehto.Romaniassa rakastetaan porsasta tai porsaan lihaa, ja se näkyy ruokalistassa selvästi. Lisäksi vanha eurooppalainen tapa käyttää monipuolisesti eläinten sisäelimiä ruoissa elää edelleen, vaikka se on jo melkein hävinnyt monissa Keski-Euroopan maissa. Ei ole kulunut pitkää aikaa siitä, kun ruokaa ei ollut ainakaan liikaa, ja eläimet ja niiden sisäelimet  tuli käyttää hyödyksi kaikilta osin.Romanialaisissa ruoissa ei kaloreita lasketa, ja vihannesten sijaan tarjolla on mitä useimmin lihaa. Raaka-aineet ja valmistustavat ovat konstailemattomia ja maut nousevat selkeinä esiin. Romania on positiivinen yllätys kokeneellekin ruokamatkailijalle! Mielenkiintoiset yrtit yhdisteltyinä sisäelimiin ja erilaisiin porsaan, naudan ja lampaan lihoihin ja niiden yhdistelmiin antavat ruokalajeille hyvin ilahduttavan ja omaleimaisen maun.

Romanian pääkaupunki Bukarest on Romanian suurin kaupunki, joka myös toimii maan pääkaupunkina.

Bukarest kaupunki Romaniassa

(lisää…)

Romania, on yksi Euroopan köyhimmistä maista. Siellä elää köyhyydessä yli 20% väestöstä. Romaniassa asuu noin 20 miljoonaa asukasta. Väki koostuu romanialaisista, unkarilaisista sekä romaneista. Virallinen kieli on romania.

Romanian poliittinen tilanne

(lisää…)

15 parasta paikkaa vierailla Romaniassa – osa 2

Romania ei ehkä kaikille tule ensimmäisenä mieleen, kun ovat suunnittelemassa seuraavaa lomamatkaa, mutta saatat yllättyä kuinka paljon maalla on tarjottavaa. Historiallisia rakennuksia ja kyliä, kaunista luontoa ja upeaa taidetta. Monet tietävät vain vähän Romaniasta, ja siksi halusimme kertoa siitä hieman enemmän ja listata 15 näkemisen arvoista kohdetta Romaniassa. (lisää…)