Suomessa on jo totuttu näkemään romanialaisia kerjäläisiä, jotka herättävät monessa ihmisessä närkästystä. On uutisoitu kerjäläisten asemasta järjestäytyneessä rikollisuudessa, sekä sairaaksi tekeytymisestä, jonka takia heille ei juuri sympatioita heru. Kaakkois-Euroopassa sijaitseva Romania sai nimensä Rooman valtakunnalta, mutta on kaikesta huolimatta erittäin köyhä valtio, jota riivaa korruptio. Vuonna 1948 Romanian kuningas pakeni maasta ja valtiosta tuli kommunistinen. Kommunismi kukistettiin vasta vuonna 1989 kansannousun yhteydessä ja siinä samassa työpaikat katosivat yhdessä sosiaaliturvan kanssa.Romaniassa on asukkaita pitkälti yli 20 miljoonaa. Tästä lukumäärästä pari miljoonaa on romaneja ja he edustavat vähemmistöä. Romaneista vajaa puoli miljoonaa on cigányja, eli sikaaneja. Muut määrittelevät itsensä miten haluavat. Yksi sikaanien heimo on gáborit, jotka kuuluvat Unkarin mustalaisten vanhoihin käsityöläissukuihin. He ovat äärimmäisen ylpeitä perimästään. Miesten pukeutumiseen kuuluvat suuriliepeiset hatut, tummat vaatteet, sekä parta ja viikset. Naiset käyttävät pitkiä hameita, paljon koruja ja peittävät avioitumisen jälkeen hiuksensa. Gaborit ovat taitavia kaupankäyjiä ja usein menestyvät taloudellisesti muita romaneja paremmin. Torimyyjinä toimivat saattavat jopa palkata huono-osaisempia romaneja töihin.

Syrjinnän historia

todellinen elämä Romanit , erilainen kuin mitä turisti näkee

Romanit ovat kokeneet syrjintää ja kaltoinkohtelua monen vuosisadan ajan. Rasistisen asenteen ja syrjinnän takia romanien elinolosuhteet eivät parane ja he elävät kovassa köyhyydessä. Romanilapsia saatetaan sijoittaa erityiskouluihin perusteitta. Usein viranomaiset ovat mukana syrjinnässä. On sanottu, että romaneilla on kaksi vaihtoehtoa selviytyä: kerjäät tai ryhtyä rikolliseksi. Kumpikaan tapa ei taatusti poista romanien varsinaista ongelmaa. Ei siis ole ihme, että moni pakenee kurjuutta siirtymällä EU:n sisällä muihin maihin kerjäämään. Suomessa päivässä tienattu kymppi on rutkasti enemmän, kuin mitä Romaniassa saisi.Tässä on valitettavasti myös rikollisliigojen sauma käyttää parempaa elämää etsiviä romaniperheitä hyväkseen värväämällä heitä kerjäysbusinekseen eri puolille Eurooppaa. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos täydestä köyhyydestä tuleva romani saakin lentoteitse kyydin vaikkapa Helsinkiin. Kerjäämään laitetaan häikäilemättömästi myös lapsia ja vanhuksia. Mitä vain, jos se herättää kantaväestössä sympatiaa. Kerjäläisten purkkiin kolikon heittäminen vaan ei tue romanien edistymistä omassa maassaan.

Kiistellyt romanileirit

Useampaan Euroopan maahan on majoittunut romanikerjäläisiä, jotka pystyttävät leirejään eri puolille kaupunkia. Tästä on tullut ongelma myös Suomessa. Suurin virtaus on ehkä saatu jo pysähtymään, mutta edelleen kerjäläisiä näkyy kaduilla. Vajaa kymmenen vuotta sitten Helsingin kaupunki päätyi jopa antamaan Romanian romaneille laivalippuja Tallinnaan ja siitä eteenpäin bensarahaa automatkustamiseen. Kalasatamaan kyhätty leiri syttyi tuleen ja aiheutti siten vakavia turvallisuusriskejä. Tästä syystä romanit laitettiin paluumatkalle kotimaahansa. Ranskassa otteet ovat olleet kovemmat. Leirejä on hajotettu ja niiden asukkaat karkotettu maasta. Arvioiden mukaan Ranskassa majailee noin 15 000 romania.Suomeen saattaa yhä saapua keväisin uusia romanijoukkoja. Leirejä on rakennettu sinne tänne ja ihmisiä yöpyy milloin missäkin hylätystä maakellarista autoihin. Telttamajoittujat purkavat telttansa päiväksi, jotta he eivät paljastuisi niin nopeasti. Osa yrittää tienata keräämällä pulloja. Heinäkuun alussa uutisoitiin, että poliisi oli purkanut Töölössä olleen laittoman leirin. Leiri havaittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2016. Positiivisena asiana on se, että leirit ovat vähentyneet eri tahojen tarjoaman hätämajoituksen ja muun avun vuoksi.

Tulevaisuuden näkymät

romanialaista voidaan parantaa

Romanien olosuhteet eivät voi parantua, ellei Romania itse ala tehdä asialle jotain. Syrjintä lähtee korkeammalta tasolta, sillä romaneilla ei usein ole minkäänlaisia henkilöllisyyspapereita, joiden avulla pääsisi esimerkiksi terveydenhuollon piiriin. Syrjintää ylläpitävät myös media ja tavalliset kansalaiset. Romanien halu poistua Romaniasta asettaa heidät muun rikollisuuden ohella lisäksi helpoksi kohteeksi ihmiskaupalle. Toki Romaniassa on myös paljon muita ihmisoikeushaasteita, kuten huostaan otettujen lasten kohtelu ja seksuaalivähemmistöjen asema. Aika näyttää, mitä EU ja Romania ovat valmiita tekemään näiden ihmisten aidolle hädälle.