0

Itäinen ortodoksikirkko – Osa 2

-

Ortodoksiseen uskontoon erottamattomana kuuluvat ikonit ovat kauniita, usein käsin maalattuja kuvia pyhistä hahmoista, joita käytetään uskonnon harjoittamiseen. Kuvan kunnioituksen kautta uskova palvoo sen alkulähdettä, eli Jumalaa. Ikoneita näkee kirkon lisäksi uskovaisten kotona, jossa useilla on ikoninurkka joka on pyhitetty rukoukselle, ja usealla on matkaikoni, joko lompakkoon taitettuna pienenä kuvana, kaulaketjussa roikkumassa, tai avaimenperänä. Monet ortodoksi kirkon jäsenet myös harrastavat ikonimaalausta vapaa-ajallaan. Keskeisenä osana ortodoksi uskontoa ovat sakramentit, jotka nähdään Jumalan armon välikappaleina. Näitä sakramentteja, kastetta, ehtoollista, katumusta, avioliittoa, sairaanvoitelua sekä pappeutta, kutsutaan myös mysteerioiksi.

(lisää…)

0

Itäinen ortodoksikirkko – Osa 1

-

Itäinen ortodoksikirkko, tai ortodoksikirkko, kuten sitä kansansuussa kutsutaan, on yksi kolmesta kristillisen uskonnon pääsuuntauksesta, Roomalaiskatolilaisuuden ja protestantti suuntausten ohella. Suomen levinnein uskonnonsuunta, luterilaisuus, kuuluu protestanttiuskontojen alle. Maailmanlaajuisesti ortodoksikirkko muodostuu useista itsehallinnollisista seurakunnista, joilla on joko oma johtajansa, tai jotka toimivat autonomisina laajempaa aluetta hallitsevan patriarkaatin  alaisuudessa. Yksittäisiä seurakuntia yhdistää teologinen ajatusmaailma, traditiot, sekä palvonnan muoto. Vanhimmat ortodoksikirkoista ovat Konstantinopolinkirkko, Aleksandriankirkko, Jerusaleminkirkko, sekä Antiokiankirkko. Näiden muinaisten kirkkojen lisäksi nykyään tunnustetaan viisi muuta patriarkaattia; Moskovan-, Serbian-, Romanian-, Bulgarian- sekä Georgian patriarkaatit. Itsenäisiä ortodoksisia kirkkoja on viisi, Kyproksen-, Kreikan-, Puolan-, Albanian- sekä Tsekin ja Slovanian kirkot. Patriarkaattien alaisuudessa toimii lisäksi useita autonomisia seurakuntia, joita löytyy ympäri maailman, Suomen ortodoksikirkko on yksi näistä, ja se toimii Konstantinopolin alaisuudessa.

(lisää…)